Taipalsaarelta Vallilaan, Vallilasta Brysseliin

Suomen raideyhteydet on saatava eurooppalaiselle tasolle

Keski-Euroopassa matkustaessa nopeat ja sujuvat junayhteydet tulevat tutuksi. Monen suuren kaupungin välillä junalla kulkeminen on jo lentämistä houkuttelevampaa. Junalla pääsee näppärästi keskustasta keskustaan, eikä aikaa tarvitse käyttää kentälle matkustamiseen tai turvatarkastusjonossa seisomiseen.

 

Toisin on Suomessa. Suurimpien kaupunkienkin väliset junayhteydet ovat hitaita ja häiriöherkkiä maakunnallisista yhteysväleistä puhumattakaan. Ei ihme, että moni valitsee mieluummin auton, joka on usein junaa nopeampi ja helpompi vaihtoehto. Pohjoisen ja etelän välillä junan haastaa lentokone sekä nopeudellaan että hinnallaan. Esimerkiksi Oulun ja Helsingin välillä menopaluun lentäen voi helposti saada yksisuuntaisen junalipun hinnalla.

 

Ilmaston kannalta tämä kaikki on hyvin ongelmallista. Autoon ja lentokoneeseen verrattuna juna on erittäin ympäristöystävällinen liikennemuoto. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii suuria muutoksia suomalaisten liikkumiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on, että liikenteestä tulee Suomessa hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä. Jotta tämä olisi mahdollista, junaliikenne on saatava Suomessa eurooppalaiselle tasolle.

Suurten kaupunkien välisen raideliikenteen kehittäminen on laitettava liikkeelle alkavalla hallituskaudella. Junaliikenne tärkeimpien keskusten välillä on saatava kuntoon alkaen pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun välisistä yhteyksistä. Matka Helsingistä Turkuun tai Tampereelle pitäisi olla mahdollista taittaa tunnissa. Myös pääradan pohjoisemmissa osuuksissa sekä Itä-Suomen junayhteyksissä on paljon parannettavaa.

 

Monilla tärkeillä raidehankkeilla on myös selkeä EU-ulottuvuus. Turun ja Helsingin välinen junayhteys on jo pitkään ollut osa eurooppalaisen liikenteen ydinverkkoa, sillä se on osa rajat ylittävää liikennekäytävää Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin. Raideliikenteen kehittämiseen saadaan monia uusia mahdollisuuksia, kun myös pääradalle on saatu vastaava status osana liikennekäytävää Tallinnasta Helsingin ja Oulun kautta Luulajaan.

 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Turun Tunnin junalle ja pääradan parannuksille on mahdollista saada merkittävää EU-rahoitusta. Se on hieno uutinen, sillä tähän mennessä suomalainen raideliikenne ei ole riittävästi hyötynyt EU:n liikennerahoista.

 

EU:n Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelman eli CEF:n seuraava iso rahoituskierros alkaa vuonna 2021. Ohjelman kautta raidehankkeet voivat saada jopa 30 prosentin EU-tuen. Koska esimerkiksi keskustelussa olevan lentoradan hintalappu on useita miljardeja euroja, 30 prosentin EU-tuessa ei puhuta pikkurahoista.

 

Nyt tarvitaan kunnianhimoista otetta raideliikenteen kehittämiseen. Nopeiden junayhteyksien toteuttaminen tulee kirjata hallitusohjelmaan. EU-tasolla tarvitaan taitavaa vaikuttamista, jotta EU:n liikennerahaa saadaan vihdoin kunnolla myös Suomeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Hyvä kaupunkien välinen junaliikenne ei ole houkutteleva, jos kaupungin sisäinen joukkoliikenne on huono. Onneksi me viisaat tamperelaiset rakennamme modernia raitiotieverkostoa.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Raideliikenteen kehittäminen on hyvä idea. Lisärahan kaataminen Helsingin, Turun ja Tampereen kolmioon ei niinkään. Jos pääkaupunki olisi Jyväskylä, ministeriöt eivät parhaillaan suunnittelisi ainoana hankkeenaan tunnin junaa Helsingistä Turkuun ja Tampereelle, vaan täysin uutta junaa sinne missä niitä ei vielä ole: Jyväskylästä Lahteen, Jyväskylästä Haapajärven kautta Ouluun, Jyväskylästä Pieksämäen kautta Joensuuhun, Jyväskylästä Mikkelin kautta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Pietariin. Silloin Suomi alkaisi vihdoin kehittyä. Siis koko Suomi, eikä vain mainittujen kolmen kaupungin ydin-Suomi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Suomessa junien aikataulut ovat viitteellisiä. Olisi varmaan aika yrittää saada ne kulkemaan aikataulun mukaisesti, eikä tuhlata 300 miljoonaa vetureihin, jotka eivät edes toimi siinä maassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset