Taipalsaarelta Vallilaan, Vallilasta Brysseliin

Matkustaminen tarvitsee lisää EU-direktiivejä!

Ilmastonmuutos kuten iso osa ympäristövahingoista ovat suora seuraus läntisen maailman elintason noususta. Syömme raskaasti, ostamme halpatyövoiman maissa tuotettuja kulutustuotteita ja matkustamme ympäri maailman. Ilmastonmuutos on tietyn tyyppinen elintasosairaus. Itse olen kuitenkin optimisti – uskon että edelleen kehittyessämme voimme parantaa tämänkin elintasosairauden. En kuitenkaan lähesty asiaa kieltojen kautta. Matkustaminen on oivallinen esimerkki hyödykkeestä, joka merkittävästi parantaa ihmisten hyvinvointia ja samalla toimii tietynlaisena elintason indikaattorina. En usko, että voimme saavuttaa tarvittavaa taloudellista ja poliittista yhteisymmärrystä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi kieltämällä ihmisiltä matkustamisen kaltaisia rakkaita asioita.  Siksi meidän tuleekin pyrkiä muuttamaan ihmisten kulutustottumuksia vapaaehtoisesti lisäämällä matkustamisen vaihtoehtoja.

Viimeisten viikkojen aikana olen matkustanut junalla ympäri Suomen kampanjoimassa. Junamatkustaminen on kätevää, tehokasta ajankäyttöä sekä päästötöntä, sikäli kun veturien käyttämä sähkö tuotetaan hiilineutraalisti. Tällä hetkellä raideliikenne Suomessa suuntautuu pääasiassa kotimaahan, mutta Suomesta pääsee junalla myös Venäjälle. Lentoliikenteen korvaajaksi siitä ei siis vielä ole.

Käynnissä on kuitenkin merkittäviä raidehankkeita, mm. Helsinki-Tallinna tunnelihanke, joka toteutuessaan kytkisi Suomen suoraan Manner-Euroopan junaverkkoon. Enää ei olisi tarvetta lentää Keski-Eurooppaan viikonloppumatkalle. Junalla matkustaessa saa nähdä huikeita maisemia ja siitä voi tulla hieno osa matkustamisen kokemusta.

Tämä myyvä mielikuva voi tulla toteen vain, jos junat ovat ajallaan.  Kuten kaikki tiedämme, Suomessa liian usein niin ei ole. Erityisesti talvisin työmatkalaiset saavat kärsiä jatkuvista myöhästelyistä. Lyhyellä lennolla myöhästyminen ei usein muodostu isoksi ongelmaksi, mutta junalla matkustaessa myöhästymisen kumulatiivinen vaikutus tekee junasta epämielekkään vaihtoehdon. Siksi lentäminen edelleen pitää pintansa, jopa kotimaan liikenteessä.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tämä on ehdottomasti ratkaistava. Se vaatii sekä raidekapasiteetin merkittävää lisäämistä, että raideliikenteen avaamista kilpailulle. Samalla se vaatii myös raideliikenteen luotettavuuden merkittävää kohentamista kuluttajansuojaa parantamalla.

Verrattaan tilannetta jälleen lentomatkustamiseen. Kiitos EU:n asetuksen lentomatkustajan oikeuksista, matkustajilla on oikeus suhteellisen isoihin ja hyviin korvauksiin mikäli lentomatka peruuntuu tai myöhästyy merkittävästi. Nämä myös tuntuvat lentoyhtiöiden pussissa, mikä toimii insentiivinä pitää lennot ajallaan ja olla perumatta lentoja ilman riittävää syytä.

Uskokaa tai ei, EU:lla on myös asetus rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (ASETUS (EY) N:o 1371/2007). Se ei kuitenkaan ole tarpeeksi tiukka, jotta sillä olisi merkittäviä vaikutuksia kaukoliikenteen myöhästelyyn. Raideliikenteen luonteen vuoksi kuluttajansuoja ei parane yksin kilpailulla. Mikäli henkilöraideliikenne tulevina vuosikymmeninä mm. Tallinna –tunnelin kautta muodostuu todelliseksi vaihtoehdoksi lentoliikenteelle, on kuluttajansuojaa merkittävästi parannettava. Kukaan ei halua viettää viikonloppulomaansa jumissa raiteilla keskellä Baijerilaista peltoa, ellei riskin vastapainona ole tuntuvat korvaukset.

Koska tulevaisuuden raidematkustaminen on ylikansallista, on myös sääntelyn oltava. EU:n on tässäkin suojeltava kuluttajaa paremmin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ei kai nyt kukaan istu vapaaehtoisesti junassa 10h, jos lentäen olisit perillä 1,5h:ssa. Haloo!

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@1. Puhumattakaan siitä, että jos ryhdyttäisiin kiskoilla matkustamaan, niin kuinka paljon paisuu matkustaja- ja vaunumäärät. Ne jo vaikuttaa odotusaikaan pitenevästi.

Sitä paitsi lisäbyrokratiaa emme kaipaa yhtään enempää kuten on ehdotettu direktiivejä lisättäviksi. Byrokratiaa pitäisi enemmän vähentää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset