EU:ssa Suomi ei ole ajopuu

Yleisessä suomalaisessa historiakäsityksessä korostuu ajatus, että Suomi on usein ollut ajopuuna maailmanpolitiikan virrassa. Läpi 1900–luvun ajattelimme olevamme suurvaltojen puristuksissa ja ulkomaisen pääoman varassa. Meillä oli paperilla itsenäisyys, mutta todellisuudessa olimme riippuvaisia naapurin suurvallan näkemyksistä ja ulkomaisesta pääomasta, ilman vakiintunutta mahdollisuutta tuoda ääntämme kuuluviin isoissa pöydissä. Tämä kiistämättä kavensi maamme itsenäisyyttä.

Vuonna 1995 tämä muuttui. Euroopan unioniin liittyessämme meistä vihdoin tuli kansakunta kansakuntien joukossa. Kuulumme yhdessä 500 miljoonan eurooppalaisen kanssa maailman suurimpiin kuuluvaan poliittiseen ja taloudelliseen yhteisöön.

Läntisiä demokratioita haastetaan monesta suunnasta. Maailmanpolitiikan pelurit kaventavat rauhan perälautaa eli sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Suuret teknologiajätit haalivat itselleen markkinoita ja digitaliset palvelut keräävät meistä ennenäkemättömästi tietoa omiin tarkoituksiinsa. Ilmastonmuutos, muuttoliike, työn murros ja väestönkehitys kyseenalaistavat perinteisen valtion menestystarinan.

Nyt on siis todettava ääneen, että yksikään näistä ongelmista ei ole ratkaistavissa vähentämällä kansainvälistä yhteistyötä tai Euroopan unionin toimivaltaa. Facebook haluaa kerätä meistä ihan yhtä paljon tietoa, olimme EU:ssa tai ei. Ilmastollemme voimme yhtä vähän kuin maantieteellemme – eli yksin emme yhtään mitään. Afrikan ja Euroopan kohtalonyhteys ei katkea sillä, että Eurooppa pirstaloituu ja kääntyy sisäänsä.

Nämä isot kysymykset eivät ole vain espanjalaisten, saksalaisten tai suomalaisten huolenaiheita. Ne ovat kaikille eurooppalaisille yhteisiä kysymyksiä.

Uusoikeisto toteaa usein, että Suomen päästöt ovat promille maailman päästöistä. Niin on myös vaikutusvaltamme esimerkiksi kuluttajansuoja- ja kilpailuasioissa ilman EU:ta. Unioni tuo meille vaurautta ja turvaa. EU on niin paljon enemmän kuin jäsenmaidensa summa – vain yhdessä voimme puolustautua digijättejä, ilmastonmuutosta tai maailmanpolitiikan pelureita vastaan sekä keskittää voimavaramme kehitysyhteistyön ja rauhan luomiseen lähialueillemme. Tämä EU:n perustehtävä ei ole muuttunut 60 vuoden aikana ja uskon, että se on ajankohtainen myös tulevina vuosikymmeninä.

Ainoa tapa ratkaista tulevaisuuden haasteet on lisätä EU-tason yhteistyötä. EU:n tulee seuraavalla kaudella kunnostautua kuluttajien, vapaan markkinakilpailun sekä ympäristönsuojelun aloilla samalla luoden vakautta, turvallisuutta ja tulevaisuudennäkymiä lähialueillaan. Se ei tarkoita, että itsenäisyytemme vähenisi. Päinvastoin: itsenäisyytemme on sitä vankemmalla pohjalla, mitä enemmän teemme yhdessä eurooppalaisten hyväksi.

Me suomalaiset emme halua palata ajopuuksi.

tuomastikkanen00
Kokoomus Helsinki

Poliittinen avustaja Euroopan parlamentissa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu